Tuoksujen herkistäjät kosmetiikkalainsäädännössä
Virpi Hirvensalo 
Tuoksut ovat olennainen osa kosmetiikkaa, mutta ne aiheuttavat myös allergisia reaktioita. Miten tämän huomioidaan kosmetiikkalainsäädännössä?
Tuoksut ovat tärkeä osa kosmetiikkaa
Tuoksuilla on kosmetiikassa useita tehtäviä.
Tuoksut vaikuttavat käyttäjän kokemukseen kosmetiikkatuotteesta. Niitä käytetään luomaan tietynlaista vaikutelmaa ja mielikuvaa tuotteesta, esimerkiksi metsäinen, ylellinen, pirteä tai karkkimainen. Näin niillä myös luodaan eroa kilpaileviin tuotteisiin.
Tuoksut vaikuttavat käyttäjän mieleen ja mielialaan. Esimerkkinä sitrustuoksut koetaan yleisesti mielialaa nostavina ja piristävinä. Ruusun tuoksu yhdistetään kokemukseen naisellisuudesta. Laventeli koetaan usein rauhoittavana. Mielialat vaikuttavat myös fyysiseen hyvinvointiin.
Kosmetiikkatuotteen tuoksu vaikuttaa asiakkaan ostopäätökseen. Nuuhkaisu kosmetiikkatuotteen testeristä kaupassa saattaa joko saada asiakkaan viemään tuotteen kassalle tai jättämään sen hyllyyn. Oudon tai epämiellyttävän hajuinen kosmetiikkatuote jää ostamatta, vaikka se näyttäisi hyvältä ja lupaisi tehokasta hoitotulosta.
Tuoksuja käytetään peittämään raaka-aineiden hajuja, jotka eivät välttämättä miellytä käyttäjän nenää. Epämiellyttävää raaka-aineen tuoksua voidaan muuttaa neutraalimmaksi tai paremmaksi käyttämällä sopivaa tuoksua tai tuoksuja.
Luonnonkosmetiikassa käytetään paljon eteerisiä öljyjä, koska niillä on sekä ihonhoidollista vaikutusta että tuoksuominaisuutta.
Luonnonkosmetiikkatuotteissa hyödynnetään myös eteerisistä öljyistä tai muista luonnollisista raaka-aineista muokattuja tuoksuja, jotka eivät ole 100% aitoja eteerisiä öljyjä, mutta joilla saadaan laajennettuja tuoksumaailmoja tuotteisiin.
Hyvät pahat tuoksut
Tuoksut aiheuttavat säilöntäaineiden ohella eniten allergisia reaktioita kaikista kosmetiikan ainesosista.
Kosmetiikkalainsäädäntö ei tee eroa luonnonkosmetiikan ja synteettisen kosmetiikan välille. Kumpaankin ryhmään kuuluvissa tuotteissa voi olla tiettyjä kemiallisia ainesosia, jotka aiheuttavat osalle ihmisistä ihon ärtymistä tai allergisia reaktioita.
Ihoreaktiot voivat olla vähäisiä, kuten ihon kutiseminen, punoittaminen tai suurempia kuten ihon turvotus, hilseily ja jopa rakkulointi tai rupeutuminen. Kyseessä voi olla joko ärsytysreaktio, joka ei ole allergiaperäinen tai allerginen kosketusihottuma.
Monista allergisia reaktioita aiheuttavista ainesosista on tuoksun lisäksi myös muuta hyötyä kosmetiikassa. Esimerkiksi farnesoli, jota on muun muassa ruusun, nerolin ja ylang ylangin eteerisissä öljyissä, on herkästi allergisoiva ainesosa. Luonnonkosmetiikan deodoranteissa se estää hikeä hajottavien bakteereiden toimintaa, jolloin hiki ei haise. Se hillitsee myös aknea aiheuttavien bakteerien toimintaa.
Muita esimerkkejä ovat bentsyylibentsoaatti (mm. jasmiinin ja ylang ylangin eteerisissä öljyissä), joka on hyödyllinen luonnonkosmetiikan säilöntäaineena sekä laventelin eteerinen öljy, joka rauhoittaa ihotulehdusta.
Sopivina pitoisuuksina kemikaalit eivät aiheuta iho-oireita suurimmalle osalle ihmisistä. Juuri siksi EU rajoittaa kosmetiikkalainsäädännöllään tuoksuaineiden käyttömääriä.
Ihoa herkistävät aineet
Allergisen reaktion aiheuttavaa kemiallista ainesosaa kutsutaan ihoa herkistäväksi aineeksi tai allergeeniksi.
Tällaiset aineet on määritetty EU:n kemikaalien luokitus-, merkintä- ja pakkausasetuksessa eli CLP-asetuksessa (EY) N:o 1272/2008. Asetuksen eräs päätavoitteista on määrittää aineen tai seoksen luokittelu vaaralliseksi, jotta vaarasta voi tiedottaa mm. kuluttajille.
CLP-asetuksessa on esimerkiksi määritetty piktogrammit eli merkit, joilla ilmoitetaan tuotteen vaarallisuudesta kuluttajalle.
CLP-asetus ei koske suoranaisesti kosmetiikkaa. Tämän voi todeta esimerkiksi siitä, että piktogrammeja ei ole kosmetiikkapakkauksissa. CLP-asetuksen määräykset ja muutokset siirtyvät kuitenkin kosmetiikkalainsäädäntöön tietyllä aikajänteellä.
Kosmetiikan valmistajaa kiinnostaakin ensisijaisesti kosmetiikkalainsäädäntö ja etenkin EU:n kosmetiikka-asetus (EC) No 1223/2009. Se määrittää säännöt, jotka varmistavat kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden käyttäjille sekä luettelot kosmetiikan kielletyistä ja rajoituksin sallituista ainesosista.
Herkistäviä aineita on lueteltu kosmetiikkalainsäädännössä tällä hetkellä 26. Ecomundon blogissa sekä Allergia, iho, astma -sivulla on hyvät listaukset ja kuvaukset näistä aineista sekä siitä, missä tuoksuissa näitä herkistäjiä on.
Esimerkiksi linaloolia on monessa eteerisessä öljyssä, kuten ruusussa, piparmintussa, nerolissa ja laventelissa. Sitraalia löytyy greipistä, appelsiinista, ruususta ja eukalyptuksesta.
Herkistävien aineiden määrä lisääntyy kosmetiikkalainsäädännössä
Kosmetiikan valmistajan on huolehdittava siitä, että tuoksuissa olevien herkistäjien sallitut määrät eri tyyppisissä kosmetiikkatuotteissa eivät ylity.
Sallitut käyttömäärät vaihtelevat mm. sen mukaan onko kyseessä poispestävä vai iholle jätettävä tuote, ja mihin osaan kehoa tuotetta käytetään.
Myyntiin valmistettavassa kosmetiikkapakkauksessa ainesosaluetteloon eli ns. INCI-listaan valmistajan täytyy merkitä tuotteessa olevat herkistäjät ja allergeenit, jos niiden määrä ylittää poispestävissä tuotteissa 0,001% ja iholle jätettävissä 0,01%.
Luonnonkosmetiikan valmistajan kannattaa varautua jo tulossa olevaan muutokseen, joka koskee EU:n kosmetiikka-asetuksen 1223/2009 liitettä III. Siihen on suunnitteilla lisäys allergeenien ja herkistäjien määrän lisäämisestä 26:sta 82:n.
Tämä muutos perustuu SCCS:n eli Scientific Commitee on Consumer Safetyn arvioon ainesosien aiheuttamista allergisista kosketusihottumista.
Uusissa herkistäjissä on luonnonkosmetiikan valmistajille tuttuja eteerisiä öljyjä ja niiden ainesosia, kuten laventeliöljy (Lavandula Officinals Flower Oil), jasmiiniöljy (Jasminum Grandiflorum), ylang ylang -öljy (Cananga Odorata Flower Oil), piparminttuöljy, (Mentha Piperita Oil), kamferi ja geranioli.
Jos olet nyt suunnittelemassa kosmetiikkaa myyntiin, tämä kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon.
Kun asetus astuu voimaan, se edellyttää myös myynnissä olevien tuotteiden koostumusten muuttamista vastaamaan uusia määräyksiä. Ja kun tuotteen koostumusta muutetaan, sille on tehtävä uusi turvallisuusarviointi (CPSR).
Kosmetiikka-asetuksen liitteeseen III aiotun lisäyksen odotettiin tulevan voimaan jo pari vuotta sitten, mutta muun muassa COVID-pandemia on siirtänyt sen voimaan saattamista.
82 aineen lista löytyy EU:n verkkosivuilta.
Lähteet
Tuoksujen merkitys kosmetiikassa
Ihoa herkistävät aineet
CLP-asetus
ECHA European Chemicals Agency: CLP-asetus tutuksi
Kosmetiikkalainsäädännön muutos
Cosmetics Care Safety Assesment -blogi: From 26 to 82 - longer list of allergens?
Turvallinen kosmetiikka -blogi: EU:n hajusteallergeeneja koskeva lainsäädäntö tiukkenemassa
Kuvat: Shutterstock
Kategoriat: Kosmetiikkalainsäädäntö, Raaka-aineet, tuoksut