Villiyrtit kosmetiikassa

Vihreän ilon suositun Instagram-sarjan osat villiyrteistä kauneudenhoidossa on koottu blogipostaukseksi, joka täydentyy kesän aikana sarjan edetessä.

1. Koivu (Betula)

Koivu sopii esimerkiksi hiushuuhteisiin pelkältään tai nokkosen kanssa tummahiuksisille. Hieskoivun lehdissä on vaahtoavia ja peseviä aineita. 

Mahlapohjainen kasvovesi kosteuttaa, koska mahlassa on hiukan sokeria, joka toimii humektanttina. 

Lehdistä tehty hauduke sopii erityisesti rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle. 

Koivun lehtiä voi uuttaa öljyyn ja valmistaa hierontaöljyä selluliittiin tai lihasvaivoihin. 

Muistathan, että puiden eri osien kerääminen vaatii maanomistajan luvan.

2. Nokkonen (Urtica dioica)

Nokkosesta käytetään nuoret versot, lehdet ja siemenet. Nokkonen sopii hiusten- ja ihonhoitoon. Se ravitsee ihoa, hoitaa hauraita kynsiä ja hiuksia, koska se sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. 

​Nokkosen hivenaineet (rikki, sinkki, kupari) rauhoittavat kutiavaa ihoa.​ Piidioksidi vahvistaa ja kiinteyttää ihoa.​ Vitamiinit (A, C, B) uudistavat ja elvyttävät ihoa.​

Nokkonen sopii akneen taipuvaiselle, väsyneelle, ikääntyvälle iholle​ ja päänahan hilseilyä vähentämään ja rasvaisuutta tasapainottamaan. 

Nokkosta kannattaa nauttia myös sisäisesti!

3. Piharatamo (Plantago major)

Kosmetiikassa piharatamosta käytetään lehdet ja myös siemenet. ​Ratamot ovat yleisesti hyviä luontaisten antioksidanttien lähteitä. 

Piharatamoa käytetään tuotteissa, joita käytetään hoitamaan pieniä ruhjeita, palovammoja ja haavoja. Se sisältää monien bakteereja tuhoavia ja tulehdusta hillitseviä aineisosia. ​

Piharatamon vesiuutos sopii kuivalle, ärtyneelle ja epäpuhtaalle iholle. ​Tätä voi hyödyntää esimerkiksi kasvovetenä.

4. Peltokorte (Equisetum arvense)

Peltokorte on mahtava kasvi ihon, hiusten, kynsien ja päänahan hoitoon. Siinä on paljon piitä. 

Peltokorte kannattaa kerätä puhtailta paikoilta ja opetella erottamaan muista kortteista, erityisesti myrkyllisestä suokortteesta. 

Peltokortteen sisältämät parkkiaineet vaikuttavat supistavasti ihoon ja limakalvoihin. Se kiinteyttää ihoa; peltokortteen sisältämä pii osallistuu kollageenin muodostukseen, ja sillä on antioksidanttista vaikutusta, joten se sopii ikääntyvän ihon tuoteisiin. 

Peltokortteessa on puhdistavia saponiineja, joten peltokortetta voi käyttää kasvovesissä, shampoissa ja kylpytuotteisissa. Peltokorte stimuloi hiuspohjaa ja vahvistaa hiuksia. Se sopii myös käsien ja kynsien hoitotuotteisiin.

Peltokortetta voi kuivata ja jauhaa hienoksi jauheeksi esimerkiksi naamioihin. Siitä kannattaa tehdä hauduke, jota käytetään vesifaasina emulsiomaisissa tuotteissa tai tehdään geeliksi tai suihkeeksi. 

Peltokorte vaatii monesta muusta kasvista poiketen kunnon keittämisen, jotta piin saa irtoamaan.

5. Voikukka (Taraxacum)

Voikukasta on Suomen luonnossa 500 eri pikkulajia, joista kaikki sopivat kosmetiikkaan. Voikukasta voi hyödyntää sekä lehdet, juuret että kukinnon. 

Antioksidanttipitoisena kasvina voikukka soveltuu ikääntyvän ihon tuotteisiin. Tuoreena voikukasta kannattaa valmistaa naamio, jossa on C-vitamiinia. Se kirkastaa ihoa. 

Kansanperinteen mukaan voikukka rauhoittaa tulehdusta, ja siten siitä valmistetut tuotteet sopivat epäpuhtaan ja näppyläisen ihon hoitoon. Voikukkaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mahdollisesti myös ihon suojaamiseen UV-säteilyltä ja tumman pigmentin, esim. maksaläiskien ja hyperpigmentaation ehkäisemisessä (tyrosinaasin toiminnan hillitseminen). Tätä tosin vielä tutkitaan.

Huom. Voikukan siitepöly voi aiheuttaa allergisia oireita. 

6. Siankärsämö (Achillea millefolium)

Siankärsämö on monipuolinen rohdoskasvi, joka soveltuu myös kosmetiikan valmistukseen. 

Siankärsämö on tunnettu ihovaurioita parantavasta ominaisuudestaan, joten siitä kannattaa tehdä öljyuutos, josta valmistaa joko emulsiovoiteen tai tai salvan. ​

Koska siankärsämö supistaa voimakkaasti ihohuokosia ja puhdistaa ihoa, se toimii epäpuhtaan ja rasvaisen ihon hoidossa myös vesiuutoksena. 

Antioksidanttisena kasvina se on myös ikääntyvää ihoa hoitava kasvi. 

Siankärsämöstä, kuten muistakin kasveista voi tehdä kasvonaamion hienontamalla tuoretta tai kuivattua kasvia. Hienonnetun yrtin voi yhdistää vaikkapa kosmetiikkasaven ja peruna-/maissijauhon sekä pienen vesitilkan kanssa seokseksi. 

Jalkakylvyissä ja -salvoissa siankärsämö on ylivertainen turvonneiden ja väsyneiden jalkojen pelastaja.

Huom. Voi aiheuttaa allergisille henkilöille ihottumaa.

7. Mesiangervo (Filipendula ulmaria)

Kasvista käytetään kukat. Salisyylihappoa sisältävä, rohdosmainen kasvi tuoksuu huumaavan voimakkaalle.

Mesiangervohaudukkeella tai siitä valmistetulla geelillä tai emulsiovoiteella voi hoitaa haavoja ja rohtumia. Haudukkeeseen voi myös kastaa puhtaan pyyhkeen ja levittää sen kipeälle kohdalle kehossa kipua lievittämään. 

Hauduke sopii kasvovedeksi etenkin supistamaan ihohuokosia. Mesiangervosta voi valmistaa myös tuoksupusseja esimerkiksi kohottamaan mielialaa tai tuomaan hyvää unta. 

Salisyylihappo voi helpottaa akneihon tulehdusta ja se saattaa mahdollisesti hillitä hikibakteereiden toimintaa, joten hikisen ja aktiivisen päivän päätteeksi  mesiangervo on erinomainen kasvi jalkakylpyyn.

Astmaatikkojen ja aspiriiniallergikkojen kannattaa olla varovaisia mesiangervon ulkoisen ja sisäisen käytön kanssa.

8. Ruusu (Rosa)

Ruusu on kosmetiikan klassikkokasvi ja siitä valmistetaan kaikkea mahdollista kosmetiikkaa hajuvesistä voitaisiin, kasvovesiin ja deodorantteihin. 

Ruusuja viljellään puutarhoissa, mutta Suomen luonnossa on myös villiruusulajikkeita, esimerkiksi lähes koko Suomen alueella kasvava metsäruusu (Rosa cinnamomea) ja itäisessä Suomessa viihtyvä karjalanruusu (Rosa acicularis).

Ruusukasvovesi on ihana hoitotuote, joka on helppo valmistaa itse joko ruusunterälehdistä hauduttamalla tai lisäämällä puhtaaseen veteen ruusun eteeristä öljyä (eö:n kanssa muista käyttörajoitus ja liuotin!).

Ruusuvedellä on antioksidanttisia ominaisuuksia, se supistaa ihohuokosia ja rauhoittaa tulehdusta. Ruusuvedestä voi jatkojalostaa geelin tai kasvovoiteen.

Ihonhoidossa ruusun eteerisestä öljystä on paljon hyötyä. Se auttaa ihon oman mikrobitasapainon säilyttämisessä, vahvistaa ihoa, rasvaisella iholla tasapainottaa ihon omaa talin tuotantoa ja rauhoittaa tulehdusta iholla.

Ruusun terälehtiä kannattaa kerätä nyt talvea varten. Ne kuivuvat ihan huoneenlämmössä. Levitä lehdet kevyesti puhtaalle alustalle paikkaan, jossa ne eivät ole suorassa auringon valossa. Anna kuivua kunnes ovat rapsahtavan kuivia. Säilö puhtaaseen purkkiin tai paperipussiin. Muista kirjoittaa etiketti, jossa on säilöttävän kasvin nimi ja kk/vuosi. Säilytä huoneenlämmössä valolta suojattuna.

9. Poimulehti (Alchemilla)

Poimulehdestä voi hyödyntää sekä lehdet että kukinnot. Itse asiassa kasvin lehtien paras keruuaika on ennen kukintaa ja kukat kannattaa kerätä erikseen myöhemmin. Pienimuotoiseen kotikäyttöön koko kasvia voi kuitenkin kerätä kesä-heinäkuussa. 

Poimulehdillä on supistava vaikutus ja ne silottavat hienoisesti ihoa, parantavat pintaverenkiertoa sekä pienentävät ihohuokosia. Näin ollen ne sopivat supistaviin kasvovesiin. Ne käyvät myös päänahan hoitoon ja puhdistustuotteisiin, kuten kasvoputsareihin ja kylpytuotteisiin.

Poimulehteä voi hyödyntää laskemaan turvotusta ja hillitsemään tulehdusta. Se nopeuttaa kudosten paranemista, joten sopii pienten haavojen hoitoon. Se pehmittää ihoa ja käy siten esimerkiksi karheiden kantapäiden hoitotuotteisiin.​ Poimulehdellä on myös ihoa vaalentavaa vaikutusta. ​


10. Vadelma (Rubus idaeus) 

Vadelman lehtiä kannattaa kerätä niin, että toisen vuoden versojen lehtiä kerätään alkukesällä ennen kukintaa ja ensimmäisen vuoden versojen lehtiä koko kesän aina elokuuhun saakka. 

Vadelman lehdistä saadaan höyrytislauksella aktiiviaineita, joilla on vahvaa antioksidanttista vaikutusta ja kohtalaista antibakteerista vaikutusta tiettyjä bakteerikantoja vastaan. 

Kuumavesiuuttona vadelmanlehdistä saa irti tanniineja, jotka voivat rauhoittaa ärtynyttä ihoa ja supistaa ihohuokosia.

Vadelman lehdissä on myös useita öljyliukoisia aktiiviaineita. Öljyuutoksena näitä voidaan käyttää kosteuttavana ainesosana muun muassa kasvo- ja vartalovoiteissa sekä ikääntyvän ihon tuotteissa.

Marjoja voi hyödyntää tuoreena esimerkiksi antioksidanttisiin ja rauhoittaviin kasvonaamioihin.

11. Mäkikuisma (Hypericum perforatum)

Mäkikuisma (Hypericum perforatum) on eteläisessä Suomessa viihtyvä kasvi, josta käytetään keltaiset kukinnot. Kun mäkikuisman lehtiä ja muita osia hieroo sormissa, irtoaa punaista ainetta, hyperisiiniä.

Perinteisesti mäkikuismaa on käytetty haavojen, mustelmien ja auringonpolttamien hoidossa öljyuutoksena. Se on antioksidanttinen, antibakteerinen ja tulehdusta vähentävä.

Mäkikuismassa on monia kemiallisia yhdisteitä, joilla on potentiaalia ikääntyvän ihon hoidossa ja pigmentaation ehkäisyssä. Mäkikuismaa voi hyödyntää myös epäpuhtaan ja näppyläisen ihon hoidossa antibakteerisen ominaisuutensa ansiosta.

Mäkikuismassa on psoraleeneja, jotka voivat yhdessä auringon ultraviolettisäteilyn kanssa aiheuttaa iho-oireita, joten mäkikuismaa sisältäviä tuotteita tai mäkuismauutosta kannattaa käyttää esim. after-sun-hoitona, yöksi tai vaatteiden alla käytettävissä tuotteissa.

Särmäkuisma (Hypericum maculatum) muistuttaa läheisesti mäkikuismaa, ja sillä on samantyyppisiä ominaisuuksia kuin mäkikuismalla.

12. Kamomillasaunio (Matricaria vulgaris)

Tuttavallisemmin kamomilla kasvaa runsaimmin lounaisessa Suomessa, mutta sitä tavataan paikoitellen koko Suomessa. Kosmetiikkakäyttöön hyödynnetään viljeltyä kamomillaa. 

Kamomillaa on viljelty rohdoksi Suomessa kauan. Kamomillasaunio on edelleen tärkeä rohdoskasvi, ja siitä on jalostettu monia lajikkeita, jotka poikkeavat toisistaan vaikutuksiltaan. 

Kamomillan vaikutus liittyy seskviterpeeneihin, erityisesti bisabololiin, ja flavonoideihin. Ihonhoidossa se sopii ihoa rauhoittaviin tuotteisiin. 

Sillä on antiseptisia ja tulehdusta rauhoittavia ominaisuuksia, joten sitä voi käyttää tulehdusten hoitoon, after sun –tuotteisiin sekä hoitamaan ihoa, jossa on näppylöitä tai mustapäitä. 

​Kamomillaa käytetään usein myös ihoa puhdistavissa tuotteissa. Esimerkiksi kamomillahaude tulehtuneelle tai ärtyneelle iholle on erinomainen hoitokeino. Kasvovesi kamomillasta sopii kaikille ihotyypeille. 

Vaaleahiuksisilla kamomillahuuhde kirkastaa hiusten väriä. ​Kamomilla saattaa aiheuttaa allergisia oireita esim. siitepölyallergikoille. 

​Saunakukka eli peltosaunio muistuttaa hyvin paljon kamomillasauniota, mutta peltosauniolla ei ole samanlaisia hoitavia ominaisuuksia kuin kamomillalla, joten kasvit kannattaa opetella erottamaan toisistaan.

13. Kanerva (Calluna vulgaris)

Kanervasta käytetään kauniit purppuranpunaiset kukat. Kanervan kukkien keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. 

Kanervaa on on perinteisesti käytetty tulehdusta rauhoittavana ja antibakteerisena rohtona esimerkiksi haavojen hoitoon. Kanervassa onkin tutkitusti näitä ominaisuuksia. Siinä on flavonoleja ja ursolihappoa, joilla on antioksidanttista ja tulehdusta rauhoittavaa ominaisuutta. 

Kanervan vesiliukoinen arbutiini vaikuttaa maksaläiskiin vaalentavasti ja hyperpigmentaatiota ehkäisevästi.

Lisäksi kanervan vesi-alkoholiuutos ehkäisee ihoa kiinteänä pitävien elastiinikuitujen hajottavan elastaasientsyymin toimintaa. 

Kanerva soveltuu siis ikääntyvän ihon tuotteisiin ja ihoa rauhoittaviin tuotteisiin. Kuivatut kukat ovat kauniita ja ne soveltuvat esimerkiksi jalkakylpysuolaan koristeeksi.

14. Kataja

Villiyrtit ihon- ja hiustenhoidossa -sarjan päättää kataja (Juniperus communis). Katajasta käytetään kosmetiikkaan kypsiä mustansinisiä marjoja ja nuoria versoja. Marjoja voi kerätä loppukesästä myöhään syksyyn. Versot kerätään alkukesällä. 

Katajassa on antioksidanttisia ja antimikrobisia yhdisteitä.​ Marjat sisältävät muun muassa sokeria, hartsia, haihtuvia öljyjä ja C-vitamiinia. ​

Kataja desinfioi, lievittää kutinaa, vilkastuttaa pintaverenkiertoa, rentouttaa lihaksia. ​Kataja sopii näppyläisen, epäpuhtaan ja rasvaisen ihon hoitoon vaikkapa kasvovetenä tai -voiteena. 

Myös kutiava, rasvaisuuteen taipuvainen hiuspohja nauttii katajasta valmistetusta hiushuuhteesta. Se puhdistaa hiuspohjaa ja tasapainottaa talineritystä. ​

Öljyuutos sopii hierontaöljyksi joko tehostamaan verenkiertoa tai rentouttamaan lihaksia.

Oletko kiinnostunut luonnonkosmetiikan valmistuksesta myyntiin? Katso alla oleva koulutus!




Kategoriat: : Raaka-aineet, Villiyrtit